sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Uuteen talliin tutustumista

Moikka! Nyt oon jo itsekkin päässyt Ruubenin uuteen kotiin tutustumaan muutaman kerran. Paikka on siis pieni yksityistalli, tällä hetkellä siellä asustaa neljä hevosta vain. Kenttä sekä maastoja löytyy ja maneesi alle kahden kilometrin päästä. Itse en ole päässyt vielä maastoilemaan, kun ei ole mitään tietoa vielä tallin maastoista. Kentällä ollaan siis lähinnä vaan pyöritty, mutta toivottavasti tässä lähiaikoina päästäisiin tutustumaan maastoihin jonkun niistä tietävän mukana! Tallilla käy myös sama opettaja pitämässä tunteja, joka kävi edellisessäkin paikassa. Tosin itse osallistuin kyseisen opettajan tunneille vain kerran viime vuonna, vaikka ihan säännöllisesti kävikin opettamassa. Tänä vuonna kuitenkin voisin edes muutaman kerran yrittää tunneilla käydä, on taidot itselläni niin ruosteessa, että huhhuh! Täytyisi vaan se motivaatio jostain kaivaa esiin tähän ratsastukseen näin kahden vuoden hukassa olon jälkeen, jotta jaksaisi muutakin tehdä, kun pääasiassa köpötellä ja maastoilla.

Ruuben on ihan hyvin suhtautunut uuteen paikkaan. Onhan tossa ponille vielä totuttelemista, kun asunut viimeiset kaksi vuotta pihatossa ja nyt joutuu taas tottumaan yöt sisällä- karsinassa elämään. Kuitenkin tarhakaverit, kaksi ruunaa on ottanut Ruubenin ihan hyvin vastaan. Ruuben kyllä on niin alistuvaista sorttia yleensä muita hevosia kohtaan, että ei ihmekkään.


Vähän Ruubenia selvästi vielä uusi paikka jännittää ja se on ollut vähän sählänä, esim. kuntoonlaitettaessa, kun ei ole ollut muita hevosia näkyvillä. Mutta eiköhän poni tästä pikku hiljaa kotiudu paremmin ja paremmin. Itsellenikin toi tuntuu niin vieraalta paikalta vielä, mutta eiköhän me Ruubenin kanssa yhdessä pikku hiljaa aleta tottumaan. Kaikki on vaan niin erilaista!

Ruubenhan siis muutti itseäni taas lähes puolet kauemmaksi, mutta yritän siitä huolimatta käydä silloin tällöin. Kerran viikossa tai joka toinen viikko edes. Hevostelu on nyt siis itselläni melko vähäistä, kun issikatkin jäivät kokonaan. Tällä hetkellä on vaan Ruuben kuvioissa ja Rommin kanssa käyn tietenkin välillä touhuilemassa. Mutta ei tää ratsastus ole mulle enää mitenkään kovin tärkeää, joten näillä mennään ainakin toistaiseksi... Vaikka kyllä mä aina välillä salaa kaipailen jonkun osaavan ratsun selkään ja esteitäkin on vähän ikävä. Noooh, ehkä joskus taas!


Eipä tässä kauheesti muuta kerrottavaa tule itselleni mieleen, mutta saa kysellä, jos jotain kysyttävää jäi. Palaillaan taas ja toivottavasti ensi kerralla tuoreiden kuvien parissa. Ken tietää...

keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Aika jättää lauma...

Nyt oli Ruubenin aika jättää lauma ja tämä talli. Ruuben muutti tänään uudelle tallille ja taas vielä kauemmaksi itseäni. Lisää juna vaihtoja, mutta asemalta lyhyempi matka. Koitetaan siis jatkaa ja toivotaan, että molemmat viihdytään uudessa paikassa. Harmittaa kyllä, sillä olihan toi tosi kiva paikka ja oli kiva, kun tallista löytyi muitakin hevosia keillä mennä vaihtelun vuoksi. Nyt jää siis munkin osalta tämä talli suurimmaksi osaksi, kolmella tallilla en mitenkään pysty käymään- vielä, kun kaikki ovat niin kaukana.

 

Varsinkin Finnuria tulee kyllä ikävä.. Sen kanssa ehdin reilun vuoden verran touhuilemaan enemmän ja vähemmän. Tuo pieni ja yritteliäs monitoimiponi.♥


Toivotaan nyt todella, että viihdytään uudessa paikassa. Vielä en ole siellä käynyt, mutta jospa viikonlopun aikana. On kyllä kuuleman perusteella ihan erilainen paikka, kun tämä oli, mutta eiköhän me sopeuduta. No, lisää myöhemmin, kun olen uudessa paikassa käynyt ja sen tavoille oppinut.

maanantai 5. tammikuuta 2015

Pomppuja, vieraileva ratsastaja ja peltoilua

Helouu ja iloista uutta vuotta kaikille!

Nyt loppuloma on taas tullut vähän enemmän heppailtua. Lauantaina kävin Rommilla ja käytiin maastoilemassa, seurana Milja ja Omppu naapuritallilta. Sunnuntaina kävin Ruubenilla ja Milja tuli mun mukaan sekä vähän ratsastelemaan että kuvailemaan meijän menoja. Itse ratsastin Finnurin ja Dinan ja Milja pääasiassa Ruubenin, mutta kävin kyllä itsekkin sen selässä lopuksi.

Kenttä oli oikein hyvässä kunnossa, joten päädyttiin Finnurin kanssa ottamaan muutamia hyppyjä pitkästä aikaa. Ensin toki alkuverkkailtiin, mutta kummempia en jaksanut ponilta vaatia, kun oltiin molemmat jo hyppy tunnelmissa. Otettiin askellajit läpi ja laukassa mentiin muutamat pätkät vähän reippaammassa temmossa, jotta saatiin moottori käynnistymään ponilta. Finnur alkoi reipastumaan sopivasti ja reagoimaan jalkaan hyvin.


Verkkailun jälkeen alettiin tulla muutamaa yksittäistä estettä kentällä. Ihan perus pystyjä vaan ja yksi pieni okseri. Finnur hyppeli pääasiassa oikein hyvin ja jaksoi nostella hyvin jalkojaan, joten puomitkin pysyivät ylhäällä. Itse mokasin tuttuun tapaan muutamat lähestymiset, mutta Finnur siitä huolimatta ylitti esteet hienosti. Kauhean montaa hyppyä ei otettu, kun kentällä ei montaa estettä ollut eikä niitä sitten jaksettu alkaa muuttelemaankaan.

 

Otin lopuksi vielä satulan pois ja ravailin hetken. Finnur oli aika jäykkä molempiin suuntiin ja kesti kyllä hetki, ennen kuin suostui kunnolla taipumaan. Varsinkin oikeassa kierroksessa liiraili lapa edellä helposti. Hetken taivuttelun jälkeen oli kuitenkin jo parempi ja innostuin vielä ottamaan muutaman hypyn satulatta. Onnistuneiden hyppyjen jälkeen ravailin vielä loppuravit ja sitten ensimmäinen poni olikin jo liikutettu.



Finnurin jälkeen laiteltiin Ruuben Miljan kanssa yhteisvoimin kuntoon. Kun poni oli valmis, suunnattiin kentälle. Siellä ei oltukkaan pitkään aikaan menty, sillä en yhtään tykkää mennä Ruubenilla kentällä, koska Ruuben on mun mielestä siellä vähän haluton. Kuitenkin Milja ratsasteli Ruubenilla alkuun ja en pidemmin jaksa selittää menosta, mutta Ruuben hieman laiskotteli ja laukassa testasi muutaman kerran, mutta muuten meni ihan nätisti.

Miljaa pyysin kertomaan lyhyesti omaa mielipidettään, joten tässä tulee: ''Ruuben oli tosi kiva! Se oli vaan ihan erilainen mitä olin kuvitellut. Sitä sai ratsastaa ihan kunnolla, jotta se liikkuisi tarpeeksi eteen ja rentoutuisi. Aluksi oli vähän säädöt hukassa, mutta laukkojen ja Ruubenin pikku äkkikäännös testailuiden jälkeen sujui jo vähän paremmin.''


Kun Milja oli ratsastellut tarpeeksi, kävin vielä itse hetken selässä. Alkuun ravailin vaan pidemmällä ohjalla kunnolla eteen, sillä Ruuben sipsutteli ja hieman laiskotteli. Sen jälkeen työskentelin hetken harjoitusravissa, mutta mulla oli kauheesti ongelmia istua siellä, kun Ruuben ravasi jotenkin enemmän ylös kuin eteenpäin... Laukassa poni oli ihan hyvä, mutta vähän lyhyesti laukkasi siinäkin. On kyllä nyt harrastanut tota sipsuttelua vähän kauemmin jo, kiinnitin vaan nyt kunnolla huomiota, kun näin maastakäsin ponin liikkumista. Hierojaa odotellessa!

Kentälle oli jäänyt yksi puomi, niin tultiin vielä loppuun muutama kerta sitä ja siitä poni kyllä jaksoi innostua! Veteli sen yli muutaman kerran kunnon loikilla ja muutenkin oli siitä intona. Harmi, ettei voi nyt hypätä- poni niin tykkäis.

Loppuun otettiin vielä loppuravit pidemmällä ohjalla eteen-alas ja loppukäynnit tiellä.






Ruubenin jälkeen vuorossa oli vielä Dina, jonka kanssa suunnattiin pellolle. Pellolle päästyä keräsin lähes heti ohjat käteen. Alkuun Dina oli vähän kiireinen, mutta hetken päästä rentoutui käynnissä ihan hyvin. Vähän jäi tyhjäksi ja oli epätasainen, mutta yritti kuitenkin hienosti.

Ravia aloin ottamaan vähitellen mukaan, alkuun vaan pitkällä ohjalla, jotta saadaan ylipäätänsä poni ravaamaan. Lyhyillä ohjilla mentäessä ravi helposti menee töltti ravi sekoitukseksi, mutta pitkillä ohjilla, kun antaa juosta, ravi tulee paremmin puhtaana esille. Annoin Dinan ravailla muutamia kierroksia molempiin suuntiin ja aika puhdasta oli ravi. Välillä sekottui laukkaankin, mutta pääasiassa pysyi ihan ravilla.



Ravailuiden jälkeen annoin kävellä ponin hetken, jonka jälkeen vaadin taas käynnissä oikeaa suuntaa. Jatkoin ravissa samanlailla, mutta Dina rikkoi ravia töltille. Annoin vähän pidempää ohjaa ja ratsastin samanlailla ja Dina alkoi rentoutumaan! Vaikka rennot pätkät olivat vaan muutaman askeleen pituisia, sai poni toosi paljon kehuja. Vähitellen Dina alkoi rentoutumaan pidempiä pätkiä ja olin kyllä tosi yllättynyt. Olihan se epätasainen edestä ja meni liian alhaalla, mutta pääasia, että poni yritti. Ja ravikin pysyi puhtaana!

Onnistuneiden pätkien välillä Dina sai kävellä ja sitten taas vaadin siltä hetken ravissa. Ja hienosti se sitten rentoutuikin ja yritti, kokoajan tuli pidempiä ja pidempiä rentoja pätkiä. Tais siis tosiaan tajuta idean, että mitenpäin sitä kuuluisi mennä vaikkei kauaa jaksanutkaan oikeassa asennossa työskennellä. Hieno poni!

Puolentunnin treeni riitti, niin hienosti Dina yritti..

Hopsans kädet..
Super!
Huomenna taidan käydä vielä vetämässä viimeisen maastolenkin Ruubenin kanssa täällä.