keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Menoa maastoilun merkeissä

Helouu pitkästä aikaa, mitäs meille kuuluu? Noo, ihan hyvää! Tästä tulee nyt vähän erilainen kuulumispostaus, koska en jaksa kirjottaa jokaisesta ratsastelukerrasta erikseen, nimittäin pääasiassa Ruubenin kanssa meno on ollut maastoilua. Kaksi viikkoa sitten viikonloppuna maastoiltiin, viime perjantaina Oona tuli kuvailemaan meitä, niin jaksoin ratsastaa ''kunnolla'' (köh), viime viikon lauantaina maastoiltiin ja tämän viikon maanantaina maastoiltiin molempien poikien kanssa (Finnurin ja Ruubenin siis). Maastoiltu on siis paljon, mutta maastoilu onkin ihan super kivaa ja itse olen taas hurahtanut tähän maastoiluun ja varusteetta menoon.. Hehe. :D Mutta ei se haittaa, Ruubenkin tykkää tälläisestä menosta!



Ruuben sai viikko sitten vihdoin oman satulan, koulupenkin! Tässä ollaan kesästä asti lainailtu issikoiden satuloita, mutta nyt vihdoin pitkään kestäneiden etsintöjen jälkeen Ruubenille löytyi sopiva satula ja se onkin aivan ihana istua. Jee!

Maastoilut ovat sujuneet hyvin. Ruuben on ollut melko reippaalla päällä nyt lähiaikoina, vaikka ollaan maastoiltu pääasiassa yksin. Suht reippaita maastoja ollaan käyty, pyöritty ollaan kosken takana ja hiekkakuopilla. Vähän on poika jokasella kerralla jotain jekkuja keksinyt, mutta selässä ollaan pysytty.


Maanantaina maastoiltiin kera seuralaisen, kaverini Hanna tuli mukaan ratsastelemaan ja käytiin heittämässä poikien kanssa semmoinen puolentoista tunnin lenkki pääasiassa hiekkakuopilla pyörien. Otettiin pitkät alkukäynnit, jonka jälkeen hiekkakuopilla mentiin sitten suht reipasta vauhtia. Molemmat ponskit näytti tykkäävän lenkistä ja Finnurkin alku hidasteluiden jälkeen heräsi. Pikkuponi lähti ihan mun ja Ruubenin ohitsekkin kerran, kun annettiin poikien mennä melko kovaa vauhtia laukkasuoralla. Hehe!


Perjantain menoista voisin kertoa vähän enemmän, kun siitä on jotain kuviakin. Kiitos Oonalle! Alkuun käytiin kentällä tekemässä Ruubenin kanssa vähän temppuja. Pääasiassa sujui taas ihan kivasti, kauaa ei kuitenkaan treenailtu.



Kun poni oli saatu kuntoon, suunnattiin pellolle. Ruuben oli taas tavalliseen tapaan innoissaan pellolla menemisestä eikä oikein malttanut alkuun keskittyä. Alkuun ravailin ihan vaan pitkin ohjin, välittämättä miten poni kulkee. Pikku hiljaa aloin keräilemaan ohjia käteen, mutta Ruuben vaan kipitteli eikä kuunnellut yhtään.. Aika nopeasti sitten otin mukaan muutamat laukat, jospa poni olisi sen jälkeen malttanut edes vähän keskittyä työntekoon.


Laukkojen jälkeen Ruuben alkoi vähitellen keskittymään ja saatiin ajoittain ihan hyviäkin pätkiä ravissa. Vasempaan kierrokseen poni oli vähän turhan juokseva ja ei oikein asettunut sisäänpäin. Oikeeseen taas hyytyi ja ei tullut kunnolla ulko-ohjalle. Tää ongelma meillä on ollut jo pidempään pellolla mentäessä, mutta kyllä tuokin asia hieman korjaantui loppua kohden. Loppuun otettiin vielä muutamat laukka spurtit, kun ponilta vielä energiaa näytti sen verran löytyvän.



Seuraavan kerran Ruubenille lauantaina/sunnuntaina, kuulemiin!

Pps. Instagram